Järvenpään taidemuseossa voi tutustua kahden merkittävän kuvataiteilijan, Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin teoksiin. Molemmat kuuluivat Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, joka asui seudulla 1900-luvun vaihteessa. Järvenpään rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevaan
Jokelan kotiseutumuseossa voit tutustua maa- ja metsätaloudessa käytettyyn hevosvetoiseen työkalustoon alkaen risuäkeestä itsesitojaan. Esillä on kymmeniä erilaisia traktoreita, joista vanhin on vuodelta 1929. Lähes kaikki
Lohilammen museo on vanha rusthollitila 1700-luvulta. Kaksikerroksinen päärakennus joka on alkuperäisellä paikallaan on ilmeisesti 1770-luvulta. Museossa on laaja talonpoikaisesineiden kokoelma, jonka maanviljelijä, talousmies ja kulttuurivaikuttaja
Kirjailija Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen) syntyi 18. lokakuuta 1869 Askolassa. Vihtorin syntymän aikoihin hänen vanhempansa olivat vuokraviljelijöinä Maria Peltosen kotitilalla Askolassa, mutta Vihtorin nuoruusvuosina perhe
Jokainen ennen vanhaan kouluja käynyt muistaa lukeneensa runoja Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista sekä muistaa Runebergin patsaan, jollainen löytyi melkein joka koulusta. Runebergin muistoa vaalittiin
Ennen vanhaan maantiet olivat harvinaisuuksia ja vielä huonossa kunnossa. Hevosvetoiset kärryt alkoivat yleistyä vasta 1600-luvulla. Erilaiset kiesit yleistyivät 1800-luvulla ja hienot trillat pysyivät varakkaimpien talonpoikaistalojen
Isnäsin sahan perusti kauppaneuvos Johan Askolin v. 1897 ja se toimi sahana 1990-luvulle saakka. Vuonna 1995 kaikki toiminta ”Askolinin Sahalla” loppui. Huhuttiin että vanhan saha-alueen
Gammelgårdenin eli Inkoon kotiseutumuseon yli 20 rakennusta antavat monipuolisen kuvan Inkoon vanhasta kansanomaisesta rakennustavasta. Rakennukset on siirretty museoalueelle eri puolilta Inkoota. Museon komea päärakennus, Illansin
Tuusulan sotahistoriallinen erikoismuseo esittelee suomalaista ilmatorjuntaa aina vuodesta 1925 nykypäivään saakka. Laajan ulkoalueen lisäksi näyttely levittäytyy kahteen halliin sekä 1700-luvulla rakennettuun Kapteenin puustelliin, jossa esittäytyy
Yksi Pellingin kotiseutuyhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita on säilyttää tietoa siitä, miten ihmiset ovat aiemmin eläneet saarella. Tässä yhdistys on onnistunut, sillä se on saanut aikaan museon