ITÄ-UUDENMAAN VAUNUMUSEO
Ennen vanhaan maantiet olivat harvinaisuuksia ja vielä huonossa kunnossa. Hevosvetoiset kärryt alkoivat yleistyä vasta 1600-luvulla.
Tervetuloa museo-oppaan pariin! Tästä alkaa huikea matka Uudenmaan museoiden maailmaan. Museo-opas esittelee jopa 200 museota aina pienistä kaikkein suurimpiin saakka. Esittelyssä ovat ihanat pihapiirit, joita tarjoavat kylä- ja kotiseutumuseot. Lisäksi pääset nauttimaan taiteesta, kulttuurista ja vaikka sotamuistoista, sillä tarjolla on kaikkea jokaiselle. Vertaile museoita keskenään ja suunnittele seuraava vierailukohteesi.
Oppaamme avulla voit etsiä Uudenmaan museoita joko teeman tai alkukirjaimen mukaan, paikkakunnittain tai tutustumalla kaikkiin museoihin. Lisäksi suosittelemme hyviä vierailunarvoisia kohteita.
Kotimuseo on hyvä paikka tutustua tarkemmin aikansa suurmiesten tai -naisten elämään. Niissä on tavallisesti alkuperäissisustus ja tutustumista elävöittää opastettu kierros, jos sellaisen haluaa kokea. Kierroksen aikana saa vielä katsauksen historiaan ja monissa paikoissa on joko museokauppa tai kahvila, johon voi hetkeksi jäädä nauttimaan entisajan tunnelmasta tai juoda kupin kahvia ja ajatella, miltä elämä olisi silloin tuntunut.
Erittäin mielenkiintoinen tutustumiskohde on Tuusulassa sijaitseva ilmatorjuntamuseo. Se esittelee suomalaista ilmatorjuntaa vuodesta 1925 alkaen. Museo sijaitsee todella kauniilla paikalla ja ulkoalueella on myös paljon nähtävää. Se kiinnostaa yleensä myös lapsia.
Sota-aiheiset museot ovat levittäytyneet laajalti ympäri Uuttamaata. Näistä Helsingin museot ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä. Esimerkiksi sotamuseo Maneesi kertoo, millainen historia on Suomen puolustusvoimilla sen satavuotisen toiminnan aikana ollut. Museo löytyy pääkaupungin linnoitussaaresta eli Suomenlinnasta. Siellä löytyy nähtävää museon lisäksi.
Mikäli sotahistoria kiinnostaa ja kesällä etsii sopivaa retkikohdetta, on eittämättä mielessä Hangon Rintamamuseo, joka löytyy Lappohjasta, aivan Hangon kupeesta. Museon sijainniksi on valikoitunut sodanaikainen rintamalohko, joka tuo tapahtumat hyvinkin lähelle todellisuutta. Taisteluita paikalla on käyty kesällä 1941, joten siellä pääsee erinomaisesti tutustumaan sotavuosien ajanjaksoon. Nähtävyytenä on myös korsu, joka on hyvin todentuntuinen sotavuosilta.
1. Etsi alkukirjaimen mukaan.
2. Valitse teema.
3. Selaa kaikki museot läpi.
Ennen vanhaan maantiet olivat harvinaisuuksia ja vielä huonossa kunnossa. Hevosvetoiset kärryt alkoivat yleistyä vasta 1600-luvulla.
Paavo Nurmen kullattu piikkari, Lätsä-Pekan lippis sekä Matti Nykäsen mitalikokoelma! Urheilumuseo on penkkiurheilijan toiviokohde, mutta
Hoitotyön koulutuksen maailma avautuu uudella tavalla Helsingin Meilahdessa sijaitsevassa museossa. Nähtävillä olevat ”kirvoitus eli synnytys
Alikartanon eli Frugårdin tila tuli Nordenskiöld-suvun omistukseen 1700-luvun alussa. Kartano tunnetaan mm. maailmankuulun tutkimusmatkailijan ja
Kuvanveistäjä Walter Runeberg oli Fredrika ja Johan Ludvig Runebergin poika. Hänen kuolemansa jälkeen perilliset luovuttivat
Suomen Valimomuseo esittelee valimoteollisuuden vaiheita ja erityisesti tekniikassa tapahtuneita muutoksia. Museossa voi tutustua esimerkiksi siihen,
Heikinkylän-Pekinkylän kyläpaja jakautuu varsinaiseen pajaan, kengityspajaan ja peltisepänverstaaseen. Pajaa ja sen työkaluja käyttivät saman suvun
Kellokosken sairaalan pihapiirissä on sininen puutalo, jossa voi tutustua mielisairaanhoitoon sekä siinä käytettyihin hoitomuotoihin. Nähtävillä
Jokelan kotiseutumuseossa voit tutustua maa- ja metsätaloudessa käytettyyn hevosvetoiseen työkalustoon alkaen risuäkeestä itsesitojaan. Esillä on
Nummen kotiseutumuseoon kuuluu kanttorila (Ylhäisten ent. ratsutila), rakennettu 1771 ja vieressä sijaitsevat Nummen kaksi pitäjänmakasiinia
Ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseossa Helsingin kaapelitehtaalla on tarjolla majoittumisen, ruokailun ja matkailun historiaa. Hotelli- ja
Gillesgården – maatalous- ja kotiseutumuseon eri näyttelyt kertovat lähinnä maataloudesta ja sen kehityksestä Pohjan alueella. Museoon
Jos on kiinnostunut kotiseutunsa historiasta, kotiseutumuseot kertovat sen paikkakunnan ja ajan historiasta. Myös valtakunnallisesti mielenkiintoisia yhteyksiä on löydettävissä. Esimerkiksi Alikartano Mäntsälän Nummisissa kertoo Nordenskiöldien tieteellisistä saavutuksista. Osa huoneiden sisustuksista on 1800-luvulta. Mielenkiintoisia ovat myös taiteilijoiden kotimuseot, kuten Ainola, jossa näkee, millaisissa oloissa taiteilijat ovat elämänsä aloittaneet tai oman uransa alkuvaiheessa eläneet.
Museo kertoo historiaa. Tutustumisen arvoisia ovat myös Espoon museot. Niistä voisi mielenkiintoisena mainita taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman ja rakentaman Tarvaspään ateljeelinnan. Siellä on näytillä valtava määrä hänen töitään. Tämä paikka on ehdottoman kauniissa ympäristössä, ja jos arkkitehtuuri kiinnostaa, niin tämä paikka ainakin on käytävä katsomassa. Siellä on myös esillä Gallen-Kallelan reliefejä ja veistoksia.
Tämä museo-opas kertoo hyvin laajasti Uudenmaan tarjonnan. Museo on kiinnostava kohde ja esimerkiksi kesällä voi tehdä itselleen kesäretken, kun tutustuu uuteen paikkakuntaan sen museoiden ja ympäristön kautta. Samaan kohtaan voi osua huikea määrä taiteilijoita, kuten esimerkiksi Tuusulanjärven kultakauden taiteilijoiden kodit. Alue on uskomattoman kaunista ja siellä on nähtävää paljon, jopa pariksi päiväksi. Ja kun ilta tulee, miksi et rentoutuisi kokeilemalla onneasi netissä? Silloin ota suunnaksi paras nettikasino nimeltä kaista.
Museo-opas kertoo, keiden kaikkien kotimuseot sieltä löytyvät. Mutta heti voi kertoa, että kotimuseo löytyy Jean Sibeliukselle, Pekka Haloselle, Juhani Aholle sekä Eero Järnefeltille. Eli sieltä löytyvät Ainola, Halosenniemi, Ahola sekä Suviranta. Näistä Halosenniemi on ehdottomasti sisätiloiltaan kaikkein vaikuttavin muita millään lailla vähättelemättä. Tämän retken jälkeen näiden taiteilijoiden työt ja teokset nousevat aivan uuteen arvoon ainakin omissa silmissä.
Keltaisesta portista sisään pujahtamalla pääsee tutustumaan helsinkiläisen pikkuporvariston elämään sekä kantakaupungin vanhimpaan paikallaan säilyneeseen puurakennukseen.
Fazer-museo löytyy Vantaan Vaaralan makeistehtaalta. Museovitriinissä on värikäs joukko muistoja, jotka saivat alkunsa Karl Fazerin
Kruununhakaan toisen maailmansodan aikaan rakennetussa väestönsuojassa toimii museo, jossa voi eläytyä Helsingin suurpommitusten aikaan ja
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Aholaksi nimeämäänsä
Museo on jokaisen suomalaisen saavutettavissa oleva muistiorganisaatio, aivan kuten kirjasto ja arkistokin. Museo-opas neuvoo sinulle parhaat museot, joiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi ilmatorjuntamuseo, taidemuseo, kotiseutumuseo ja sotamuseo, jotka kaikki esittelevät tärkeän osan Suomen historiaa.
Museokortin voi ostaa museosta tai verkosta. Kortti toimii jopa 280 museossa ympäri Suomen ja se on voimassa vuoden ajan siitä päivästä lähtien kun sitä on ensimmäisen kerran käyttänyt.
Se kattaa valtaosan museoista, joita pitkin ja poikin Uudellamaalla on. Osa museoista on pienempiä ja osassa niistä saa kulutettua enemmänkin aikaa. Toki kannattaa käydä tutustumassa aihepiiriltään vähän vieraammassakin paikassa.