Johannes Lohilammen museo
Lohilammen museo on vanha rusthollitila 1700-luvulta. Kaksikerroksinen päärakennus joka on alkuperäisellä paikallaan on ilmeisesti 1770-luvulta. Museossa on laaja talonpoikaisesineiden kokoelma, jonka maanviljelijä, talousmies ja kulttuurivaikuttaja Johannes Lohilampi (1866-1938) on kerännyt, ja josta pääosa on Länsi-Uudeltamaalta. Esillä on myös muutamia Elias Lönnrotille kuuluneita esineitä sekä kirkkohuone ja kiertokouluhuone. Pihapiiriin kuuluu myös ulkorakennusrivistö, jossa on syytinkiasunto, luhtiaitta, […]
JOHANNES LINNANKOSKEN NUORUUDENKOTI
Kirjailija Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen) syntyi 18. lokakuuta 1869 Askolassa. Vihtorin syntymän aikoihin hänen vanhempansa olivat vuokraviljelijöinä Maria Peltosen kotitilalla Askolassa, mutta Vihtorin nuoruusvuosina perhe rakensi uuden Niemenpelto-nimisen talon. Tämä rakennus toimii nykyisin Linnakosken museona. Suuri osa tuvan sisustuksesta on Vakkolan kylästä, mutta esillä on myös Linnankoskelle kuuluneita esineitä. Osa Linnakosken tuotannosta ja valokuvista on myös […]
J. L. RUNEBERGIN KOTI
Jokainen ennen vanhaan kouluja käynyt muistaa lukeneensa runoja Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista sekä muistaa Runebergin patsaan, jollainen löytyi melkein joka koulusta. Runebergin muistoa vaalittiin huolellisesti hänen kuolemansa jälkeen. Perheen käyttämät esineet ovatkin säilyneet kauppakuitteja ja Fredrikan keskeneräistä sukankudinta myöten. Koti on samassa asussa kuin Runebergien aikana. Runebergin koti on tyypillinen 1850-luvun porvariskoti. Huonekalut edustavat myöhäisempireä […]
ITÄ-UUDENMAAN VAUNUMUSEO
Ennen vanhaan maantiet olivat harvinaisuuksia ja vielä huonossa kunnossa. Hevosvetoiset kärryt alkoivat yleistyä vasta 1600-luvulla. Erilaiset kiesit yleistyivät 1800-luvulla ja hienot trillat pysyivät varakkaimpien talonpoikaistalojen yksinoikeutena. Hevosajovälineitä esittelevän Itä-Uudenmaan vaunumuseon esineistö on enimmäkseen 1800–1900-luvulta. Kokoelmat kerättiin ja asetettiin näytteille Suur-Sarvilahden puintitaloon vuonna 1982, mutta siirrettiin vuonna 2007 Hardomin Lurensiin. Ne koostuvat hevosen vetämistä kieseistä, vuokra-ajurin […]
ISNÄSIN HÖYRYKONEMUSEO
Isnäsin sahan perusti kauppaneuvos Johan Askolin v. 1897 ja se toimi sahana 1990-luvulle saakka. Vuonna 1995 kaikki toiminta ”Askolinin Sahalla” loppui. Huhuttiin että vanhan saha-alueen kaikki rakennukset purettaisiin ja konehuoneessa jäljellä oleva vanha ja ainutlaatuinen Bolinder-höyrykone vuodelta 1918 myytäisiin romuna. Isnäsin teollisuusalue kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisuun Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt vuodelta 1993. […]
Inkoon kotiseutumuseo
Gammelgårdenin eli Inkoon kotiseutumuseon yli 20 rakennusta antavat monipuolisen kuvan Inkoon vanhasta kansanomaisesta rakennustavasta. Rakennukset on siirretty museoalueelle eri puolilta Inkoota. Museon komea päärakennus, Illansin kylästä, on rakennettu vuonna 1772. Museon laajat esinekokoelmat liittyvät rakennusten sisustukseen, mutta myös vanhaan maatalouteen ja kalastukseen. Kokoelmissa on myös valokuvia ja tekstiilejä. Museo perustettiin vuonna 1936. Paikkakunnan marttojen vuosittain […]
ILMATORJUNTAMUSEO
Tuusulan sotahistoriallinen erikoismuseo esittelee suomalaista ilmatorjuntaa aina vuodesta 1925 nykypäivään saakka. Laajan ulkoalueen lisäksi näyttely levittäytyy kahteen halliin sekä 1700-luvulla rakennettuun Kapteenin puustelliin, jossa esittäytyy Tuusulan oma sotilasperinne. Helsinki-hallissa on esillä toisen maailmansodan aikaista ilmatorjuntaa. Erityisesti näyttelyssä painottuu Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 saatu torjuntavoitto. Vitriineihin on koottu aikamatka sota-ajan tunnelmiin kodeissa ja rintamalla. Nähtävillä on valokuvia, […]
HÖRBERGSGÅRDEN
Yksi Pellingin kotiseutuyhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita on säilyttää tietoa siitä, miten ihmiset ovat aiemmin eläneet saarella. Tässä yhdistys on onnistunut, sillä se on saanut aikaan museon Ölandetiin lähelle Pellingin kappelia. Hörbergsgårdenin tilan päärakennus, 1800-luvun puolivälistä, siirrettiin Söderbystä nykyiselle paikalleen vuonna 1963 ja Hörbergsgårdenin kotiseutumuseo vihittiin käyttöön yhdeksän vuotta myöhemmin. Museon toimisto on viereisessä rakennuksessa, Marin tuvassa, joka […]
Högforsin masuuni
Karkkilan kosken partaalla sijaitseva Högforsin masuuni kertoo takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheista Karkkilassa vuosina 1823 – 1915. Masuuni oli Högforsin ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, jonka ympärille Karkkilan kukoistava metalliteollisuus kehittyi. Museovirasto restauroi Masuunin vuosina 1996 – 2000. Högforsin masuuni muodostaa yhdessä Suomen valimomuseon ja Karkkila-Högforsin työläismuseon kanssa Karkkilan ruukkimuseo Senkan, valimoteollisuuden historian erikoismuseon. Osoite: Tehtaanpuisto (Bremerintie), […]
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO
Hyvinkään taidemuseossa voi nauttia värien voimasta ja laadukkaasta taiteesta. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa taidemuseossa on nähtävillä seudulla asuneiden Helene Schjerfbeckin, Yrjö Saarisen ja Kaapo Wirtasen maalauksia. Kuvataide liittyy Hyvinkään perinteisiin jo 1900-luvun alusta lähtien, jolloin Helene Schjerfbeck muutti seudulle asumaan. Museon Schjerfbeck-huoneessa on esillä taiteilijan hyvinkääläisistä malleista maalaamia teoksia. Värikylpyyn voi sukeltaa Yrjö Saarisen ekspressionistishenkisten maalausten äärellä. Museon […]