ISNÄSIN HÖYRYKONEMUSEO
Isnäsin sahan perusti kauppaneuvos Johan Askolin v. 1897 ja se toimi sahana 1990-luvulle saakka. Vuonna 1995 kaikki toiminta ”Askolinin Sahalla” loppui. Huhuttiin että vanhan saha-alueen kaikki rakennukset purettaisiin ja konehuoneessa jäljellä oleva vanha ja ainutlaatuinen Bolinder-höyrykone vuodelta 1918 myytäisiin romuna. Isnäsin teollisuusalue kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisuun Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt vuodelta 1993. […]
Inkoon kotiseutumuseo
Gammelgårdenin eli Inkoon kotiseutumuseon yli 20 rakennusta antavat monipuolisen kuvan Inkoon vanhasta kansanomaisesta rakennustavasta. Rakennukset on siirretty museoalueelle eri puolilta Inkoota. Museon komea päärakennus, Illansin kylästä, on rakennettu vuonna 1772. Museon laajat esinekokoelmat liittyvät rakennusten sisustukseen, mutta myös vanhaan maatalouteen ja kalastukseen. Kokoelmissa on myös valokuvia ja tekstiilejä. Museo perustettiin vuonna 1936. Paikkakunnan marttojen vuosittain […]
ILMATORJUNTAMUSEO
Tuusulan sotahistoriallinen erikoismuseo esittelee suomalaista ilmatorjuntaa aina vuodesta 1925 nykypäivään saakka. Laajan ulkoalueen lisäksi näyttely levittäytyy kahteen halliin sekä 1700-luvulla rakennettuun Kapteenin puustelliin, jossa esittäytyy Tuusulan oma sotilasperinne. Helsinki-hallissa on esillä toisen maailmansodan aikaista ilmatorjuntaa. Erityisesti näyttelyssä painottuu Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 saatu torjuntavoitto. Vitriineihin on koottu aikamatka sota-ajan tunnelmiin kodeissa ja rintamalla. Nähtävillä on valokuvia, […]
HÖRBERGSGÅRDEN
Yksi Pellingin kotiseutuyhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita on säilyttää tietoa siitä, miten ihmiset ovat aiemmin eläneet saarella. Tässä yhdistys on onnistunut, sillä se on saanut aikaan museon Ölandetiin lähelle Pellingin kappelia. Hörbergsgårdenin tilan päärakennus, 1800-luvun puolivälistä, siirrettiin Söderbystä nykyiselle paikalleen vuonna 1963 ja Hörbergsgårdenin kotiseutumuseo vihittiin käyttöön yhdeksän vuotta myöhemmin. Museon toimisto on viereisessä rakennuksessa, Marin tuvassa, joka […]
Högforsin masuuni
Karkkilan kosken partaalla sijaitseva Högforsin masuuni kertoo takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheista Karkkilassa vuosina 1823 – 1915. Masuuni oli Högforsin ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, jonka ympärille Karkkilan kukoistava metalliteollisuus kehittyi. Museovirasto restauroi Masuunin vuosina 1996 – 2000. Högforsin masuuni muodostaa yhdessä Suomen valimomuseon ja Karkkila-Högforsin työläismuseon kanssa Karkkilan ruukkimuseo Senkan, valimoteollisuuden historian erikoismuseon. Osoite: Tehtaanpuisto (Bremerintie), […]
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO
Hyvinkään taidemuseossa voi nauttia värien voimasta ja laadukkaasta taiteesta. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa taidemuseossa on nähtävillä seudulla asuneiden Helene Schjerfbeckin, Yrjö Saarisen ja Kaapo Wirtasen maalauksia. Kuvataide liittyy Hyvinkään perinteisiin jo 1900-luvun alusta lähtien, jolloin Helene Schjerfbeck muutti seudulle asumaan. Museon Schjerfbeck-huoneessa on esillä taiteilijan hyvinkääläisistä malleista maalaamia teoksia. Värikylpyyn voi sukeltaa Yrjö Saarisen ekspressionistishenkisten maalausten äärellä. Museon […]
HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEO (VALVILLAN TEHDASMUSEO)
Valvillan tehdasmuseo löytyy Hyvinkäältä Wanhan villatehtaan puistomaiselta sisäpihalta. Entisessä palokalustorakennuksessa selviää, miten villasta saadaan kangasta ja lankaa. Esillä on nostalgiaa huokuvia koneita, villakehräämön valmistamia tuotteita sekä tehdassalien arjesta ja työntekijöistä kertovia valokuvia. Insinööri Ossian Donnerin vuonna 1892 perustama villatehdas aloitti Hyvinkään kaupungin kasvun. Lähes sadan vuoden ajan villakehräämö sekä siihen liitetyt tekstiilitehtaat tunnettiin Suomen suurimpana ja […]
Hvitträsk
Hvitträskin rakennuttivat vuosina 1901-1903 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetussa päärakennuksessa oli sekä yhteinen arkkitehtitoimisto että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit. Hvitträskissä Geselliuksen alkuperäinen asunto oli ‘Lilla Villan’ eli erillinen piharakennus, josta hän muutti myöhemmin päärakennuksen pohjoispäätyyn. Saarisen koti on nykyisin museona ja pienessä huvilassa toimii ravintola. Museossa on tehty kolmivaiheinen […]
HUVILAMUSEO VILLA RULLUDD
Tee matka vuosikymmenten taakse Kihlmanin suvun kesähuvilalle! Yläkerrassa Agnes- ja Margit-tädit puuhailevat huoneessaan pesukomuutin äärellä. Ruusukamarissa pikku Gunilla heräilee nukkeleikkeihin, ja keittäjä Mimmin piiankamarissa kevyt pukkisänky on jo rullattu kasaan päivän ajaksi. Varakkaiden kaupunkilaisten tapa muuttaa kesäksi maalle yleistyi 1800-luvun puolivälissä. Alfred Kihlman rakennutti nykyisen Espoon kaupungin rannikolle Talvihuvilaksi kutsutun rakennuksen vuonna 1873. Parikymmentä vuotta myöhemmin […]
HURTIGIN RAKUUNATORPPA
Rakuuna Anders Hurtig (1770–1848) osallistui sotiin vuosina 1788–90 ja 1808–1809. Vuonna 1809 ruotulaitos lakkautettiin ja Anders Hurtig sai jatkaa asumistaan mökissä perheensä kanssa tavallisena torpparina. Nykyiset kalusteet on koottu kylän muilta tiloilta. Tilalla on savusauna ja ryytimaa. Vanha torppa ja paikoin umpeen kasvanut puutarha huokuvat rauhaa, jota nykyään löytää harvoin. Samaan aikaan voimme kuvitella, miltä mökki […]