TUUSULAN TYÖLÄISKOTIMUSEO
Työläiskotimuseossa voi astua sisään perinteisten työläisammatin edustajien maailmaan. Museoon on sisustettu kahden käsityöläisen, suutarin ja kirvesmiehen, kodit. Entisajan ammatit tulevat elävällä tavalla tutuiksi, kun nähtävillä on 1900-luvun alkupuolta edustavia työvälineitä sekä niiden käyttötapoja. Hellyttävän pienissä kodeissa sekä asuttiin että tehtiin töitä. Poikamiehenä elellyt suutari mahtui yhteen huoneeseen, jonne majoittui myös suutarimestarin oppipoika. Tämä ei ilmeisesti […]
TAITEILIJAKOTI ERKKOLA
Tuusulan Rantatien varrella on viehättävä puuhuvila, jonka runoilija ja kulttuurivaikuttaja J. H. Erkko rakensi 1900-luvun vaihteessa. Erkkolaksi nimetty rakennus on yksi Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsevista kuuluisista Tuusulan Rantatien taiteilijakodeista. Vuosina 1849–1906 elänyt J. H. Erkko oli 1800-luvun lopun keskeinen kulttuurivaikuttaja Suomessa. Erkko toimi runoilijana, näytelmäkirjailijana ja sanomalehtimiehenä, mutta hän oli myös vahvasanainen kulttuurin puolestapuhuja. J. H. […]
TAIDEKESKUS KASARMI
Hyrylän keskustan venäläiskasarmit tarjoavat sopivan särmikkäät kehykset Tuusulan taidemuseon modernin taiteen näyttelyille. Sekä päärakennuksen että sivurakennuksesta löytyvän AuneLan tiloissa on esillä nykytaidetta, usein leikkimielisesti ja rohkeasti esiin tuotuna. Maalausten ja grafiikan lisäksi taidemuseossa panostetaan suomalaisiin nykyveistoksiin. Taidekeskus Kasarmissa on myös pajatoimintaa, esityksiä ja konsertteja. Tiloista löytyy hyvin varusteltu museokauppa. Osoite Jääkärinpolku 2, 04300 Tuusula Sähköposti […]
LOTTAMUSEO
Tuusulan Rantatien viehättävässä huvilassa voi tutustua Lotta Svärd -järjestön historiaan. Lottamuseo kertoo vaikeista sotavuosista, jolloin naisten vapaaehtoistyö lääkinnän, muonituksen, varushuollon, viestinnän ja varainkeruun parissa auttoi selviämään. Lotat toimivat sodan ja rauhan aikana, ja museossa on nähtävillä kokoelma esineistöä aina sodanaikaisesta puhelinkeskuksesta jalokivin koristettuun morsiuskruunuun. Kenttälotan arki soppatykkeineen selviää kenttänäyttelyssä. Upean puutarhan suihkulähde ja hämähäkki-portti kertovat […]
KOTISEUTUMUSEO KLAAVOLA
Tuusulalaisen sukutilan arki herää eloon, kun astuu sisään parisataavuotiaan päärakennuksen ovista. Kesäisin kuistilla kukkivat pelargonit, ja tuvassa ahkeroidaan puuhellan ääressä. Salin puolella on fiinimpää. Pöytään on katettu sinikuvioiset posliiniastiat ja seinän vierustalla taffeli- eli pöytäpiano odottaa soittajaa. Radiohuoneesta kuuluu telefonin pirinä. Klaavolan sisustus henkii 1920–1940-lukujen tunnelmaa. Tuolloin talossa asui Collinin perhe, joka sai maailmansotien välisenä aikana elantonsa […]
ILMATORJUNTAMUSEO
Tuusulan sotahistoriallinen erikoismuseo esittelee suomalaista ilmatorjuntaa aina vuodesta 1925 nykypäivään saakka. Laajan ulkoalueen lisäksi näyttely levittäytyy kahteen halliin sekä 1700-luvulla rakennettuun Kapteenin puustelliin, jossa esittäytyy Tuusulan oma sotilasperinne. Helsinki-hallissa on esillä toisen maailmansodan aikaista ilmatorjuntaa. Erityisesti näyttelyssä painottuu Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 saatu torjuntavoitto. Vitriineihin on koottu aikamatka sota-ajan tunnelmiin kodeissa ja rintamalla. Nähtävillä on valokuvia, […]
HALOSENNIEMI
Linnamaisen hirsirakennuksen ikkunoista näkyy jylhän kallioinen rinne ja lainehtiva järven selkä. Taidemaalari Pekka Halonen ihastui Tuusulan Rantatien ympäristöön, joten hän rakensi sinne myös vuonna 1902 valmistuneen ateljeekotinsa. Pekka Halonen tunnetaan suomalaisen maiseman sekä kansanelämän kuvauksista. Halosenniemi toimii teoksia esittelevänä taidemuseona, jonka erityisnäyttelyissä Halosen taide peilautuu aikalaistaiteeseen tai myöhempien taiteilijoiden teoksiin. Halosenniemi on yksi Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsevista tunnetuista […]
ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI
Syvälahden torppa Tuusulassa tunnetaan paikkana, jossa kirjailija Aleksis Kivi vietti elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta. Kirjailijan veli, räätäli Albert Stenvall, oli pari vuotta aiemmin vuokrannut mökin perheensä käyttöön. Albertilla ja hänen vaimollaan Karoliinalla oli neljä lasta, mutta nämä lähtivät jo varhain maailmalle ansaitsemaan elantoa. Albert otti Lapinlahden mielisairaalassa olleen veljensä vuoden 1872 maaliskuussa mökkiin asumaan ja sai […]