Lammintalo
Elias Lönnrotin (1802-1884) vanhuudenkoti Lammintalo sijaitsee Sammatin Haarjärven kylässä vain neljä kilometriä Paikkarin torpalta. Talo on kiehtova yhdistelmä vanhaa savupirttiä ja 1800-luvun säätyläiskotia. Lammilla on nähtävillä Elias Lönnrotin aikaista ja hänelle kuulunutta esineistöä. Sekä talossa että sen ympäristössä voi helposti aistia Lönnrotin aikaisia tunnelmia! Taloon vie historiallinen, Lönnrotin rakennuttama tie, joka kapuaa 127 metriä korkealle Pekkarinmäelle. Tie […]
Johannes Lohilammen museo
Lohilammen museo on vanha rusthollitila 1700-luvulta. Kaksikerroksinen päärakennus joka on alkuperäisellä paikallaan on ilmeisesti 1770-luvulta. Museossa on laaja talonpoikaisesineiden kokoelma, jonka maanviljelijä, talousmies ja kulttuurivaikuttaja Johannes Lohilampi (1866-1938) on kerännyt, ja josta pääosa on Länsi-Uudeltamaalta. Esillä on myös muutamia Elias Lönnrotille kuuluneita esineitä sekä kirkkohuone ja kiertokouluhuone. Pihapiiriin kuuluu myös ulkorakennusrivistö, jossa on syytinkiasunto, luhtiaitta, […]
JOHANNES LINNANKOSKEN NUORUUDENKOTI
Kirjailija Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen) syntyi 18. lokakuuta 1869 Askolassa. Vihtorin syntymän aikoihin hänen vanhempansa olivat vuokraviljelijöinä Maria Peltosen kotitilalla Askolassa, mutta Vihtorin nuoruusvuosina perhe rakensi uuden Niemenpelto-nimisen talon. Tämä rakennus toimii nykyisin Linnakosken museona. Suuri osa tuvan sisustuksesta on Vakkolan kylästä, mutta esillä on myös Linnankoskelle kuuluneita esineitä. Osa Linnakosken tuotannosta ja valokuvista on myös […]
J. L. RUNEBERGIN KOTI
Jokainen ennen vanhaan kouluja käynyt muistaa lukeneensa runoja Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista sekä muistaa Runebergin patsaan, jollainen löytyi melkein joka koulusta. Runebergin muistoa vaalittiin huolellisesti hänen kuolemansa jälkeen. Perheen käyttämät esineet ovatkin säilyneet kauppakuitteja ja Fredrikan keskeneräistä sukankudinta myöten. Koti on samassa asussa kuin Runebergien aikana. Runebergin koti on tyypillinen 1850-luvun porvariskoti. Huonekalut edustavat myöhäisempireä […]
Hvitträsk
Hvitträskin rakennuttivat vuosina 1901-1903 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetussa päärakennuksessa oli sekä yhteinen arkkitehtitoimisto että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit. Hvitträskissä Geselliuksen alkuperäinen asunto oli ‘Lilla Villan’ eli erillinen piharakennus, josta hän muutti myöhemmin päärakennuksen pohjoispäätyyn. Saarisen koti on nykyisin museona ja pienessä huvilassa toimii ravintola. Museossa on tehty kolmivaiheinen […]
HUVILAMUSEO VILLA RULLUDD
Tee matka vuosikymmenten taakse Kihlmanin suvun kesähuvilalle! Yläkerrassa Agnes- ja Margit-tädit puuhailevat huoneessaan pesukomuutin äärellä. Ruusukamarissa pikku Gunilla heräilee nukkeleikkeihin, ja keittäjä Mimmin piiankamarissa kevyt pukkisänky on jo rullattu kasaan päivän ajaksi. Varakkaiden kaupunkilaisten tapa muuttaa kesäksi maalle yleistyi 1800-luvun puolivälissä. Alfred Kihlman rakennutti nykyisen Espoon kaupungin rannikolle Talvihuvilaksi kutsutun rakennuksen vuonna 1873. Parikymmentä vuotta myöhemmin […]
HURTIGIN RAKUUNATORPPA
Rakuuna Anders Hurtig (1770–1848) osallistui sotiin vuosina 1788–90 ja 1808–1809. Vuonna 1809 ruotulaitos lakkautettiin ja Anders Hurtig sai jatkaa asumistaan mökissä perheensä kanssa tavallisena torpparina. Nykyiset kalusteet on koottu kylän muilta tiloilta. Tilalla on savusauna ja ryytimaa. Vanha torppa ja paikoin umpeen kasvanut puutarha huokuvat rauhaa, jota nykyään löytää harvoin. Samaan aikaan voimme kuvitella, miltä mökki […]
HALOSENNIEMI
Linnamaisen hirsirakennuksen ikkunoista näkyy jylhän kallioinen rinne ja lainehtiva järven selkä. Taidemaalari Pekka Halonen ihastui Tuusulan Rantatien ympäristöön, joten hän rakensi sinne myös vuonna 1902 valmistuneen ateljeekotinsa. Pekka Halonen tunnetaan suomalaisen maiseman sekä kansanelämän kuvauksista. Halosenniemi toimii teoksia esittelevänä taidemuseona, jonka erityisnäyttelyissä Halosen taide peilautuu aikalaistaiteeseen tai myöhempien taiteilijoiden teoksiin. Halosenniemi on yksi Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsevista tunnetuista […]
Forngårdenin talomuseo
Forngårdenin talomuseo avasi ovensa vuonna 1958. Täällä on mahdollista tutustua siihen, miten 1800-luvun puolivälin saaristotilalla asuttiin. Museo koostuu päärakennuksesta jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvulta, sekä luhdista, kahdesta aitasta, nuottavajasta, ladosta, pajasta ja ulkokäymälästä. Kaikki rakennukset on siirretty paikalle muualta. Näistä sepän paja on tuorein lisäys, sen siirsi museoalueelle Snappertunan maamiesseura, ja se avattiin vuonna […]
EHRENSVÄRD-MUSEO
Krokantilla koristeltu juhlapöytä, tykinkuulat sekä salaseuran valloittama pimeä kellari vievät kävijän 1700-luvun elämään Suomenlinnassa. Ehrensvärd-museo toimii Viaporin linnoituksen rakentajan, sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin, entisessä kodissa. Hänelle omistetun museon tassujalkaiset tuolit ja viehkeät muotokuvat ilmentävät aikakauden kulttuurihenkeä. Laivojen pienoismallit, aseet sekä taidokkaat piirustukset ja maalaukset kertovat puolestaan meritaisteluista ja linnoituksen puolustushistoriasta. Älä unohda laskeutua portaita alas kellariin, jonka pimeydessä […]