Taidemuseossa näet valmiit teokset, mutta taiteilijakodissa pääset askeleen lähemmäs niiden tekijää. Huoneet, huonekalut, ateljeet ja puutarhat kertovat, miten suomalaiset taiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät elivät ja työskentelivät. Uusimaa on tällaisille kotimuseoille erinomainen alue, sillä monet kulttuurihistorian tunnetuimmista kodeista sijaitsevat lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.
Tuusulanjärven rantatie
Tuusulanjärven ympäristöön syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa taiteilijayhteisö, jonka kodit ovat nykyään tärkeitä kulttuurikohteita. Rantatien varrella voi helposti yhdistää useamman museon samaan päivään.
Järvenpäässä sijaitseva Ainola oli Jean ja Aino Sibeliuksen koti, jonne perhe muutti vuonna 1904. Talossa näkee, millaisessa ympäristössä säveltäjä teki suuren osan työstään, ja pariskunnan hauta on kodin puutarhassa. Lähellä on myös Ahola, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entinen koti.
Tuusulan puolella Halosenniemi oli taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti. Järven rannalle niemeen rakennettu hirsihuvila ja sen ympäristö näyttävät, miten tärkeä luonto oli taiteilijan työlle. Rantatien varrella on lisäksi Erkkola, runoilija J. H. Erkon entinen koti.
Kotimuseoissa kiinnostavinta ovat usein pienet yksityiskohdat: työpöytä, kirjahylly, keittiön astiat tai ikkunasta avautuva näkymä. Ne kertovat arjesta, jota taiteilijan teoksista ei aina huomaa. Kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miltä talossa on tuntunut elää eri vuodenaikoina.
Porvoon taiteilijakodit
Porvoossa sijaitsee J. L. Runebergin koti, kansallisrunoilijan perheen asunto, joka avattiin museoksi jo 1800-luvulla. Huoneet on pyritty säilyttämään sellaisina kuin ne olivat perheen aikana, joten vierailija pääsee kurkistamaan 1800-luvun porvariskodin arkeen.
Porvoon Haikossa on puolestaan Albert Edelfeltin ateljeemuseo, taiteilijan kesäateljee. Pieni rakennus on hyvä esimerkki siitä, miten taiteilijat hakivat valoa ja rauhaa kaupungin ulkopuolelta.
Porvoon vanha kaupunki puutaloineen sopii hyvin samaan retkeen, joten taiteilijakotiin tutustumisen voi yhdistää rauhalliseen kävelyyn kaupungilla.
Vinkit vierailuun
Monet taiteilijakodit ovat avoinna laajimmin kesäkaudella, ja syksyllä tai talvella aukioloajat voivat olla suppeammat. Tarkista siksi ajat ja mahdolliset opastukset museon omilta sivuilta ennen lähtöä. Kotimuseot ovat usein pieniä, joten opastetulla kierroksella saa tiloista ja niiden tarinoista eniten irti.
Moni kotimuseo sijaitsee vanhassa puutalossa, jossa tilat ovat pieniä ja portaita voi olla paljon. Jos liikkuminen on hankalaa tai mukana on lastenvaunut, esteettömyydestä kannattaa kysyä museolta etukäteen. Myös valokuvaamiseen voi olla omat sääntönsä, joten ne on hyvä tarkistaa paikan päällä.
Syksy on hyvä aika retkelle, sillä ruska tekee esimerkiksi Tuusulanjärven maisemista erityisen kauniita. Varaa aikaa myös pihapiireille ja puutarhoille, koska ne kuuluvat näiden kotien tunnelmaan yhtä lailla kuin sisätilat.
Taiteilijakodit tuovat suomalaisen taiteen ja kirjallisuuden historian lähelle tavalla, johon tavallinen näyttely ei aina yllä. Kun seuraavan kerran mietit retkikohdetta Uudellamaalla, valitse yksi näistä kodeista ja anna sen tarinan viedä mukanaan.




