Kartanopari
Kuva: Sakari Kiuru
Kartanon alueella 1700-luvulla asunut Viaporin linnoituksen komendantti Augustin Ehrensvärd kokeili pelloilla jopa riisin viljelyä. Ilmeisesti kyseessä oli intiaaniriisi eli villiriisi, jonka siemeniä kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija Pietari Kalm toi mukanaan Pohjois-Amerikan matkaltaan. Myöhemmin tapahtunut ympäristön muokkaus säännönmukaiseksi barokkipuistoksi onnistui huomattavasti paremmin.

Englantilaispuiston ja barokkipuutarhan ympäröimä entinen posliinitehdas sekä kustavilaistyylinen, mansardikattoinen tiilirakennus keskellä maalaismaisemaa johdattavat takaisin menneille vuosisadoille ja 1700- ja 1800-luvun säätyläisperheiden arkeen.

Herttoniemen ja Tuomarinkylän kartanoiden historia juontavat juurensa jo keskiajalle, jolloin alueilla elettiin kylien kautta. Herttoniemen rälssitilat ja Tuomarinkylän talonpoikaisasutus saivat väistyä 1700-luvun puolivälin jälkeen, kun tilat siirtyivät maineikkaiden sukujen omistukseen. 1800-luvulle tultaessa Herttoniemi ja Tuomarinkylä siirtyivät näyttävien rakennusten ja upeiden puutarhojen aikaan.

Kartanomuseoissa on herrasväen kotielämän lisäksi esillä muitakin elämän ympäristöjä: Tuomarinkylän kartanomuseon Tyylikästä -näyttelyn huonekalut ja muut sisustuselementit esittelevät entisaikojen sisustustyylejä monipuolisesti, ja Herttoniemen kartanon alakerta on puolestaan sisustettu 1900-luvun porvariskodiksi.


Javascript is required to view this map.
Reitti museoon Google Maps -sivulla
Retken kohteet

Herttoniemen kartanon museo
Kauniin barokkipuutarhan ympäröimässä Cronstedtin suvun kartanossa voi tutustua sekä 1800-luvun yläluokan että 1900-luvun vaihteen porvariperheen elämään.

Tuomarikylän kartanomuseo